Mitä tuore tutkimus kertoo tekoälyn käytöstä?
Se kertoo, ettei käyttö itsessään ratkaise mitään. Ratkaisevaa on tapa: sama työkalu tuotti samassa aineistossa sekä heikoimmat että parhaat tulokset.
Itä-Suomen yliopisto kertoi 6.10.2026 tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin korkeakouluopiskelijoiden tapoja käyttää generatiivista tekoälyä. Aineistona olivat vuosina 2023–2024 tehdyt kotitentit, joissa tekoälyä sai käyttää, kunhan siitä kertoi. Mukana oli 891 opiskelijaa, joista 159 ilmoitti käyttäneensä tekoälyä. Tutkimus Self-regulated approaches to students' generative AI use in higher education (Hakola, Kukkonen, Valtonen) ilmestyi Computers in Human Behavior Reports -lehdessä.
Apulaisprofessori Outi Hakolan mukaan tekoälyn käyttö ei itsessään ole hyvä tai huono asia. Ylen haastattelussa 10.10.2026 hän tiivisti saman ohjeeksi: tekoälyyn kannattaa suhtautua keskustelukumppanina eikä valmiiden vastausten antajana.
Tutkimus koskee opiskelijoita, ei myyntityötä, eikä se sano yritysten tekoälyn käytöstä mitään. Jako kolmeen on silti tunnistettava kenelle tahansa, joka on katsonut vierestä miten kollega käyttää kielimallia: yksi liittää tehtävän chattiin ja kopioi vastauksen, toinen pyytää ideoita, kolmas kirjoittaa ensin itse ja kysyy vasta sitten.
Mitkä ovat kolme tapaa käyttää tekoälyä?
Mekaaninen, ideoiva ja reflektoiva. Ne eroavat siinä, missä kohdassa ihminen tekee oman ajattelunsa — koneen sijasta, koneen kanssa vai koneen jälkeen.
| Tapa | Mitä ihminen tekee | Mitä tutkimuksessa havaittiin |
|---|---|---|
| Mekaaninen | Ulkoistaa tehtävän ja käyttää vastauksen lähes sellaisenaan | Heikoimmat arvosanat — myös verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet tekoälyä lainkaan |
| Ideoiva | Pyytää ideoita ja näkökulmia, valitsee niistä sopivat omaan työhönsä | Parempi tulos kuin mekaanisessa, mutta ideoihin luotetaan usein liikaa |
| Reflektoiva | Kirjoittaa ensin itse, pyytää vasta sitten palautetta ja puuttuvia näkökulmia | Parhaat arvosanat — paremmat kuin muilla tekoälyn käyttäjillä ja kuin niillä, jotka eivät käyttäneet sitä |
Järjestys ei ole yllättävä, mutta sen kaksi reunaa ovat. Mekaaninen käyttö oli huonompi vaihtoehto kuin ei tekoälyä lainkaan, eli työkalu vei tuloksia alaspäin. Ja reflektoiva käyttö oli parempi kuin käyttämättä jättäminen, eli kyse ei ole siitä että tekoäly kannattaisi kieltää.
Miksi mekaaninen tekoälyn käyttö tuottaa heikoimman tuloksen?
Koska siitä puuttuu vaihe, jossa joku arvioi lopputuloksen. Yle kertoi 10.10.2026, että mekaanisesti tekoälyä käyttäneiden vastauksista puuttui kriittinen ajattelu.
Työpöydällä tämä näyttää tutulta. Myyjä liittää asiakkaan tarjouspyynnön kielimallille, pyytää vastausluonnoksen ja lähettää sen lähes sellaisenaan. Teksti on sujuvaa ja kieliopillisesti virheetöntä, ja juuri se tekee siitä vaarallisen: mikään tekstissä ei näytä siltä, että sitä pitäisi tarkistaa.
Virhe ei ole yleensä kirjoitusvirhe vaan sisältövirhe. Luonnos lupaa aikataulun, jota kukaan ei ole luvannut. Se viittaa palveluun, jota ei ole valikoimassa. Se vastaa kysymykseen, jota asiakas ei esittänyt, ja ohittaa sen jonka hän esitti. Yksikään näistä ei näy tekstin laadusta — ne näkyvät vain siitä, että joku tuntee asiakkaan ja lukee tekstin sitä vasten.
Miten reflektoiva tapa siirtyy työpöydälle?
Kääntämällä järjestys toisin päin: ihminen ensin, kone toiseksi. Luonnos kirjoitetaan omasta päästä, ja tekoälyltä kysytään vasta sen jälkeen mitä siitä puuttuu.
Käytännössä kolme tilannetta, joissa järjestys on helppo kääntää:
- Tarjouksen perustelut. Kirjoita itse, miksi tämä ratkaisu sopii
tälle asiakkaalle. Pyydä sitten mallia etsimään, mihin kysymykseen teksti ei vastaa.
- Puhelun jälkeen. Kirjaa oma muistiinpanosi ensin. Pyydä vasta
sitten listaa siitä, mitä asiakkaalta jäi kysymättä.
- Vastaus vaikeaan viestiin. Muotoile oma kantasi. Anna mallin
ehdottaa, miten sen sanoisi niin ettei asiakas lue sitä väärin.
Ero mekaaniseen on pieni työmäärässä ja suuri lopputuloksessa. Oma versio on olemassa ennen kuin kone ehdottaa mitään, joten palautteen voi hylätä. Mekaanisessa käytössä hylättävää ei ole: koneen versio on ainoa versio.
Mihin ideoiva käyttö riittää
Ideoiva käyttö — idealista, näkökulmia, vaihtoehtoisia otsikoita — on hyödyllistä silloin kun oma ajattelu on jumissa. Tutkimuksen varoitus kannattaa silti pitää mielessä: ideoihin luotetaan usein liikaa. Lista näyttää valmiilta vaikka se on raaka-ainetta, ja ensimmäinen ehdotus valitaan siksi että se on ensimmäinen.
Yksi tapa purkaa tuo luottamus on pyytää ideoita enemmän kuin aikoo käyttää. Kymmenen ehdotuksen listasta joutuu valitsemaan, ja valinta on oma ajatus. Kolmen ehdotuksen listalta valitaan se joka kuulostaa parhaalta, mikä on eri asia.
Entä automaatio, joka kirjoittaa ilman ihmistä?
Automaattinen viestintä on määritelmällisesti mekaanista käyttöä: kone kirjoittaa, kukaan ei lue ennen lähetystä. Siksi se ei korvaa reflektiota vaan siirtää sen aikaisemmaksi — ihminen hyväksyy putken ja sen rajat, ei jokaista riviä.
Tästä on kyse myynnin automaatiossa: automaattiselle polulle määritellään etukäteen mitä lähtee, kenelle, kuinka usein ja mikä sen pysäyttää, ja jokainen lähtenyt teksti jää näkyviin asiakaskortille sellaisenaan. Silloin tarkistus tapahtuu kerran koko putkelle sen sijaan että sitä ei tapahdu lainkaan. Sama koskee tekoälyagenttia yrityksessä: mitä itsenäisemmin agentti toimii, sitä tarkemmin sen rajat kannattaa kirjoittaa auki.
Raja on helppo vetää. Massana lähtevä muistutus tai ensimmäinen vastaus kestää mekaanisen käytön, koska sen sisältö on päätetty etukäteen. Yksittäinen tarjous, neuvottelu ja reklamaatio eivät kestä — ne kirjoitetaan ensin itse.
Mistä liikkeelle
- Kysy tiimiltä, kuka käyttää kielimallia ja mihin. Vastaus on useimmiten
laajempi kuin esihenkilö arvaa.
- Erottele kaksi pinoa: tekstit jotka menevät nimetylle asiakkaalle ja
tekstit jotka eivät. Reflektoiva järjestys kuuluu ensimmäiseen pinoon.
- Sovi yksi sääntö: asiakkaalle meneviin viesteihin kirjoitetaan oma
versio ennen kuin mallilta kysytään mitään.
- Katso mitä automaatio lähettää tällä hetkellä ilman että kukaan lukee
sitä. Jos listaa ei saa mistään, ongelma on kirjauksessa — ei tekoälyssä. Sen paikka on CRM-järjestelmä.
Katsotaanko mitä teillä lähtee ilman ihmistä
20 minuutin keskustelussa käydään läpi, mitkä asiakkaalle menevät tekstit kirjoitetaan käsin, mitkä kone kirjoittaa ja mistä näkee jälkikäteen mitä lähti. Jo pelkkä lista on useimmiten yllätys.
Lähteet
- Itä-Suomen yliopisto: *Tekoäly parantaa opiskelijan arvosanoja silloin kun
sillä ei korvata omaa ajattelua, vaan käytetään oppimisen tukena ja palautteen antajana*, 6.10.2026 — 891 opiskelijaa, joista 159 käytti tekoälyä; tutkimus julkaistu Computers in Human Behavior Reports -lehdessä. uef.fi
- Yle: *Tekoäly voi parantaa opiskelijan arvosanoja, mutta vain jos sitä
käytetään oikein*, 10.10.2026 — apulaisprofessori Outi Hakolan haastattelu. yle.fi